Se, miksi Pekka pelkää eskimoita, ei oikein selvinnyt, mutta koska en halua edesauttaa minkäänlaisia ennakkoluuloja ketään kohtaan, eskimoiduin itsekin kiskomalla hupun päähäni. Ja kuinka ollakaan, siihen loppui eskimohaukut! Toinen haukun aiheuttaja on jäämäkeä laskevat lapset. Mäkeä saa kyllä laskea perinteisesti pulkalla, liukurilla tai pepullaan, mutta voi apua jos koulunpihalla lapsoset ovat keksineet laskea mäkeä SEI-SAAL-LAAN! Siihen on puututtava ja suorastaan komennettava; EI noin HAU RÄYH!
Pakkaset ovat tulleet ja Pekka haluaa muistuttaa kaikkia lämpimästä pukeutumisesta! Pekka näyttää mallia, näin se käy!
Ensin lähimmäksi ihoa pakkasasteista riippuen puetaan huppari tai villapaita:
Tämän aamun valinta oli tyylikkäästi villapaita.
...pipo päähän pakkasella!
Ja sitten se tärkein, toppis:
Tästä tyylinäytteestä Pekka sai taannoin kehuja eläinlääkäriltäkin; Pekka makaa rennosti polvillani selällään, kun puku napitetaan kiinni! :)
Kun äitikin on saanut takin päälleen, ollaankin...
...VALMIITA kohtaamaan pakkanen!
Reipasta menoa!
Kuuuusen juurella oksien alla, on peeesä pienoinen Peekalla..!
Kyllä tarkenee!
Meilläpäs onkin nykyään niin iso poika, ettei tarvita enää mitään pentuaitauksia ja Pekalla on jatkuva vapaa kulkulupa "omasta huoneestaan." Oma paikka kuitenkin säilyi, joskin pienin muutoksin.
Ikiomalla paikalla.
Eräänä päivänä myös turvaportti oli unohtunut auki, ja Pekka oli saanut väliaikaisen kulkuluvan myös eteiseen:
"..eh...siivosin vähän"
Sitten yleinen VINKKI kaikille koiruuksille, joista tuntuu, ettei emäntä tai isäntä oikein ole hereillä aamun ekalla lenkillä. Äiskän naaman aamupesun voi suorittaa ulkona:
SLURPS!
Ja vaikka kuinka tämä joulukuinen aika onkin monille täynnä touhua tohinaa, niin välillä pitää nuuskutella rauhassa ja muistaa...
...OTTAA RENNOSTI!
8 kommenttia:
MISSÄ ON ANNEN PIPO???????
Annen pipo on kaupassa, jota lähdetään Annen kanssa kohta ostamaan. Uhkasin vihreällä. Pekka oli syönyt sen hell..lokissapipoon reiän. Ininäinen syö jugurttia ja Pekka vetää sikeitä.
TM
Hei vaan blogin säännölliseltä lukijalta! Aina Valppaan blogia lukeneena eksyin tännekin, ja hyvä että eksyin kun satuin kärsimään min-pin -kuumeesta. Nyt meilläkin on sunnuntaista asti asunut semmoinen otus, ruskea pikkulikka nimeltänsä Rotta.
Yhdessä Rotan kanssa opetellaan elämää, ennen Rottaa kun olen ollut puhtaasti kissaihminen ja itämaisen lauman keskelle pieni koirakin nyt viskattiin. Jännää on! :D
KIITOS anne! Todella. Tiedät kyllä mistä. ;)
Saiko se Pekan kääntymään sinne toiseen suuntaan? Keskustelut tien reunassa oli ainakin kovat *kierii* :-D
S
Heipus! Kiitokset kommenteista!
Hanne, kiva kun jätit tassunjälkesi ja ONNEA Rotta-neidistä! Voin kuvitella nimen olevan varsin kuvaava tomeralle tyttöselle, "...hiukkasen jyrsin tuosta sohvankulmaa... mitäs ihanaa siellä on sisällä??! *rousk rousk*". Ja eiköhän Rotta hienosti soluttaudu kissojen joukkoon, Pekkaakin on joskus joku vanha setä luullut kissaksi. Kerrohan kuulumisianne! :-)
PIIAlle kiitos itsellesi, oikeesti täältäkin suunnasta! ;)
Ja JOO, päästiin me palaverin jälkeen yhteisymmärrykseen. Siis eteenpäin. Eiku taakse. Siis sivulle. Eiii kierähdetä ulkona...! :-P
Hyvää Joulua Pekka ja Mami!
"Yks vakkari vaan" =)
Ja täältäkin kadonnut kommentteja, joita kukaan ei ole poistanut... Blogikummituksia... HUUU!
Lähetä kommentti