maanantai 15. helmikuuta 2010

HK:n Pinkki

Kohtaamisia kadulla.

Tapasimme kävelylenkillä äidinkielenään jotain muuta, kuin tätä yleisempää kotimaista puhuvan miehen koirineen. Vaihdoimme muutaman sanasen, ja sitten mies kysyi:
- Mikä häne hotuu?
- Anteeksi?
Mies katseli hetken mietiskelevän näköisenä Pekkaa ja sitten ilme kirkastui: "Aaa..! Hän on maggara! Mak - kha - ra."
Hämmentyneenä, enkä vähiten siitä, että joku oli juuri luullut koiraani makkaraksi, vastasin vain jotain "Nii.."

Siitä sitten poistuimme ja mielessäni keskustelua kelasin, ja siinäpä myös ymmärsin, että rotuahan mies olikin kysyny, ja koska en älynnyt heti vastata, hän oli itse päätellyt punaisessa toppapuvussa ja pipossa kulkevan pinserini... eh.. käveleväksi makkaraksi? Loogista..?! No... ei. :-/
Lisämietinnän jälkeen minulla sytytti, tai ainakin ihan pikkuisen välähti, että mäyräkoiriahan kutsutaan makkarakoiriksi, ja Pekkaa luullaan usein pipo päässä mäyrikseksi, joten hyvin suurella todennäköisyydellä tässäkin oli nyt käynyt niin.

Kääpiömakkara tai makkarapinseri, samapa tuo, pääasia, että makkaraiseni häntä heiluu jatkossakin tyytyväisenä.

 HK:n Punainen lenkki

tiistai 2. helmikuuta 2010

Laaduton juttu. K-18!!

Tapahtuipa kerran ulkoilemassa.

Oli tie, oli hanki, oli esikuvana ajokoira. Ajokoira hyppäsi upottavaan hankeen, ja arvatkaapa kuka pieni uskomattoman älyn ja nerouden yhdistymä hyppäsi sinne perässä? VÄÄRIN arvattu, en se ollut minä taaskaan. (Minä en lumihankeen hyppää, sehän on kylmää ja märkää ja tippunut taivaalta ja matkalla saattanut osua vaika likaiseen lintuun ja ja..!) Joka tapauksessa, Pekkahan se sinne hyppäsi, tai oikeastaan pitäisi ehkä sanoa -koska kokoa on ihan pikkuisen vähemmän, kuin normia suuremmalla uros ajokoiralla- että ajokoira hyppäsi ja Pekka upposi. Näkyviin jäi vain punaisen toppa-asun selkämys.

Oliko tämä Pekan ensimmäinen yritys kerta hukuttautua lumihankeen? Ei ollut ei. Pitäisi kai olla kohta jo huolissaan... vaatteiden kastumisesta nimittäin, sillä lumiset ja märät vaatteet ovat lenkillä varsin ikävät.

Tästä tapahtumasta vääntyi eräässä suussa hirmuisen hyvä vitsi, niin hyvä, että oikeastaan voisin jättää sen mieluusti kertomatta. Mutta koska se olisi ilkeää, kun olen asiasta jo maininnut, ja koska kiinnostus tätä vitsiä kohtaan on kuitenkin jo kahdessa ja puolessa päässä noussut kohtalaisen suureksi, lupaan sen kertoa, joskin VAROITUSTEN kera: Eli herkkämielisille ja alle 18-vuotiaille sanotaan kiitos ja kumarrus ja näkemisiin jo tässä vaiheessa, laitetaan pää pussiin ja nostetaan mieli vaaleanpunaisille pilvenhattaroille.

Ja muille se vitsi:

Mitä yhteistä on lumihankeen hypänneellä Pekalla ja jyrän alle hypänneellä Mustilla?
-Molemmista jää näkyviin vain punainen, märkä läntti.

No niin, heko heko hee. :-/ (Tiedän kyllä, ketkä nauravat nyt ihan vääränä.. juujuu, mekin <3 teitä)

Ja väärinkäsitysten välttämiseksi me toivottelemme myös Mustille oikein pitkää ikää ja jyrättömiä hyppyjä..!

Punainen pommi.